Jäljillä

"Satoi ukko uutta lunta, uuen kuominen etehen" lauloi Värttinä noin 25 vuotta sitten. Uusi lumi tuo valoa, pukee maiseman valkeaan. Peittää ja paljastaa.

Paljastaa? Kyllä, nimittäin millaisia kulkijoita lumella tassutellut. Monet nisäkkäät liikkuvat pääosin hämärissä ja pimeässä ihmistä karttaen. Tuoreelta lumelta voi löytää sopivalta paikalta ja sopivalla kelillä paljon jälkiä.

Valkohäntäkauriin jälkiä, Lohja 17.1.2016.

Viime viikonloppuna oli ihannekeli jälkien tarkkailuun. Noin 15 sentin lumikerros, joka pysyi pakkasen myötä olomuodoltaan samanlaisena. Suojakeleillä jäljet usein suurenevat ja lumipyryssä ne peittyvät nopeasti. Viikonloppuna tuli vähän lunta, mutta niin vähän että se auttoi erottamaan kuka oli kulkenut aamulla ja kuka aiemmin.

Teimme lauantaina ja sunnuntaina poikani kanssa pienen jälkiretken. Valkohäntäkauriita on Länsi-Uudellamaalla paljon ja niitä ruokitaankin, joten jälkiin törmää helposti. Pellon reunasta löytyi pienehköt hyppyjäljet, joiden jättäjä oli välillä käynyt myyränkolossa. Jälkien ja askelvälin mittaamisen perusteella määritin jäljet lumikon jättämiksi.

Lumikon jäljet, Lohja 16.1.2016.

Jäniksen ja pikkujyrsijöiden jälkiä näkyi siellä täällä. Sunnuntaina saatiin lajilistalle vielä hirvi. Kivoja havaintoja voi tehdä, vaikka ei itse eläintä näkisikään.

Hirven jäljet, Lohja 17.1.2016.

Tähdenlentoja

Joulukuun puoliväli on hyvää aikaa nähdä tähdenlentoja, mikäli taivas on kirkas. Tähdenlennon kuvaaminen vaatii aikaa, sitkeyttä, taitoa ja onnea, joten aiheen kuvaa ei ole tähän laittaa.

Harvoihin katsomiini tv-sarjoihin kuuluu Raid, joka taisi tulla joskus vuosituhannen vaihteen aikaan. Katsoin sitä ennen kaikkea Kai Lehtisen ja Oiva Lohtanderin mainioiden näyttelijäsuoritusten takia. Lohtanderin näyttelemä komisario Jansson kysyy Lehtisen näyttelemältä Raidilta, että mihin hän uskoo. Raid vastasi:

- Muuttolintuihin, siihen kuinka ne löytävät takaisin.

Vanhan uskomuksen mukaan tähdenlennon aikana esitetty toive toteutuu. Tähdenlento on todella nopea tapahtuma, joten toiveen pitää olla päässä valmiina.

Tähdenlento-toivetta ja siihen uskomista voi pitää yhtä huuhaana kuin monia muitakin uskomuksia, mutta harvoin niistä mitään haittaakaan on. Tuntuu että asioita joihin voi uskoa on hyvin vähän. Miksi ei sitten joskus seisoisi rauhoittavan tähtitaivaan alla ja toivoisi, jos sattuu tähdenlennon näkemään.

Sitä paitsi minulle tähdenlentotoive on toteutunut jo kahdesti.

Luontokirjojen luvattu maa

Luonto on mielestäni Suomen suurin rikkaus. Siitä pidetään liian huonosti huolta, mutta onneksi paljon on vielä jäljelläkin. Suomalaista luontoa on myös dokumentoitu upealla tavalla kansien väliin. Joka vuosi ilmestyy useita laadukkaita luontokirjoja, joista monessa yhdistyvät tieto, tunne ja upeat kuvat.

Tässä viiden tähden luontokirjoja, jotka olen vinkannut Kirjavinkkeihin:


Mauri Leivo: Kevätmuutto

Jorma Luhta: Vaeltajat

Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo: Linnut lumen valossa

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot

Paljon muutakin tulee nopeasti mieleen. Heikki Willamon teokset, Yrjö Kokon Laulujoutsen tai määritysopaspuolelta Kimmo Silvosen toimittama Suomen päivä- ja yöperhoset -maastokäsikirja. Pari viikkoa sitten lukemani Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon Metson suku on myös vaikuttava teos.

Luontokirjojen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu suojelullinen näkökulma. Mitä ja miksi suojella on erittäin tärkeä kysymys, johon luontokirjailijan on hyvä vastata. Pelkkä tieto ei välttämättä pure, vaan kirjan elämyksellisyys ja kuvitus saattavat olla lajin suojelun kannalta tärkeämpiäkin vaikutteita.