22.1.2016

Jäljillä

"Satoi ukko uutta lunta, uuen kuominen etehen" lauloi Värttinä noin 25 vuotta sitten. Uusi lumi tuo valoa, pukee maiseman valkeaan. Peittää ja paljastaa.

Paljastaa? Kyllä, nimittäin millaisia kulkijoita lumella tassutellut. Monet nisäkkäät liikkuvat pääosin hämärissä ja pimeässä ihmistä karttaen. Tuoreelta lumelta voi löytää sopivalta paikalta ja sopivalla kelillä paljon jälkiä.

Valkohäntäkauriin jälkiä, Lohja 17.1.2016.

Viime viikonloppuna oli ihannekeli jälkien tarkkailuun. Noin 15 sentin lumikerros, joka pysyi pakkasen myötä olomuodoltaan samanlaisena. Suojakeleillä jäljet usein suurenevat ja lumipyryssä ne peittyvät nopeasti. Viikonloppuna tuli vähän lunta, mutta niin vähän että se auttoi erottamaan kuka oli kulkenut aamulla ja kuka aiemmin.

Teimme lauantaina ja sunnuntaina poikani kanssa pienen jälkiretken. Valkohäntäkauriita on Länsi-Uudellamaalla paljon ja niitä ruokitaankin, joten jälkiin törmää helposti. Pellon reunasta löytyi pienehköt hyppyjäljet, joiden jättäjä oli välillä käynyt myyränkolossa. Jälkien ja askelvälin mittaamisen perusteella määritin jäljet lumikon jättämiksi.

Lumikon jäljet, Lohja 16.1.2016.


Jäniksen ja pikkujyrsijöiden jälkiä näkyi siellä täällä. Sunnuntaina saatiin lajilistalle vielä hirvi. Kivoja havaintoja voi tehdä, vaikka ei itse eläintä näkisikään.

Hirven jäljet, Lohja 17.1.2016.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti