19.5.2015

Kirjokehrääjä


Varmaan jokaiselle luontoharrastajalle syntyy toiveita, mitä lajeja haluaisi nähdä. Lintujen suhteen toivelistallani on oikeastaan uuden lajin sijaan tapahtumia tai vanhojen tuttujen kohtaamisia, mutta perhosissa on paljon enemmän näkemättä kuin nähtynä.

Viime vuonna aktivoiduin yöperhosten seuraamisessa ja omalla kuistilla tuli nähtyä sekä etenkin opittua paljon. Näkemättömien yöperhosten suhteen jäi mieleen etenkin värikäs kirjokehrääjä.

Tänä vuonna huhtikuun puolivälin jälkeen havaintoja kirjokehrääjästä alkoi ropista Etelä-Suomesta. Itse en ole perhosvaloja tai lakanoita viritellyt, koska en kuitenkaan ehtisi puuhata tarpeeksi perhosten parissa. Kuistin valolla näkyi alkukeväälläkin ihan mukavasti perhosia, kevätvillaselkiä (Achlya flavicornis) ja tunnusraitayökkösiä (Orthosia gothica) oli mukava katsella.

Sateisena iltana 27.4. mikrokokoisten perhosten seassa näkyi yksi suurempi. Valon vieressä, seinälautojen saumapainaumassa oli upea kirjokehrääjäkoiras. Pieni tuuletus, sitten kiipeilyä kuistilla kamera kädessä.
Kirjokehrääjä (Endromis versicolora), Lohja 27.4.2015

Facebookin Suomen perhoset -ryhmä on varmaan tällä hetkellä parasta mitä sosiaalinen media minulle tarjoaa. Tunnistusapua, havaintoja ja paljon ajankohtaisia kuvia perhosista. Suurena plussana myös sosiaalisen median lieveilmiöiden vähyys.

Myös Olavi Niemen kotisivuilla on tuhti kuvapaketti, jonka avulla lajien värimuuntelun salatkin ovat hieman auenneet. Nyt toukokuussa kuistilla on ollut hiljaista. Vain harsokorentoja ja pikkuperhosia lentää. Ehkä kohoavat yölämpötilat tuovat lisää yövieraita.