22.8.2013

Herkkutattimetsässä

Herkkutatti, Lohja Saukkola 20.8.2013.
Suuria kuusia, juurakoita, metsänvihreää aluskasvillisuutta ja kotoista hämyä. Maasta pilkottaa rusehtava hattu, jonka alla on paksu, valkoinen jalka. Nam! Herkkutatti koriin.

Olen poiminut sieniä pienestä pitäen. Kanttarelleja, rouskuja, haperoita, suppilovahveroita ja mustatorvisieniä. Tatteihin heräsin vasta muutama vuosi sitten. Herkkutattihulluus iski lopullisesti hurjana sienisyksynä 2011. Silloin kävimme sienessä joka viikonloppuna, ja myös herkkutatteja oli Nuuksion metsissä.

Viime syksynä sienestys jäi vähemmälle, mutta Lopelta löytyi sattumalta herkkutatteja yhden kastikkeen verran.

Saukkolan talomme pohjoispuolella on kuusikko, jota ajattelin varmana herkkutattipaikkana. Toistaiseksi en ole löytänyt sieltä ensimmäistäkään. Se ei haittaa, sillä vaimoni löysi paikan, jollaista en osannut odottaa. Upea, vanha metsä, jossa on valtavasti sieniä. Odotan mielenkiinnolla, mitä lintuja paikalta löytyy ensi kesänä.
Vanhan metsän asukit.

Tiistaina saimme taikametsästä upean herkkutattisaaliin ja joukossa oli yllättävän paljon toukattomia tatteja. Ilmeisesti loppukesän sateet saivat tatit työntämään hattunsa mullan läpi muutamassa päivässä. Eilen löytyi lisää. Kuivuri hurisee jo toista kertaa, joten metsien herkkua jää myös talvi-iltojen iloksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti