Perhosten suomenkielinen nimistö on todella monipuolinen. Mittareita, kiitäjiä ja yökkösiä on paljon, mutta niin on myös muista poikkeavia nimiä. Tässä muutamia esimerkkejä.
Keisarinviitta on suurikokoinen ja näyttävä perhonen. Se on väritykseltään hopetäplien kaltainen, mutta näitä suurempi. Sopii hyvin keisarilliseksi. Keisarinviitan voit löytää heinä- elokuun vaihteessa vaikkapa takiaisenkukasta.
Lauhahiipijä on pieni, oranssi kukkaniittyjen laji. Lentotyyliä voi helposti kuvat hieman hiipiväksi. Samankokoinen ja samoilla paikoilla aiemmin kesällä lentävä piippopaksupää on sen sijaan nimikummajainen. Sen suhteen voi päästää mielikuvituksensa lentämään perhosen lailla.
 |
| Piippopaksupää (Ochlodes sylvanus) |
Monet nimet (esim. sitruunaperhonen, tummapapurikko) viittaavat lajin väritykseen. Myös mieltymys tiettyyn kasviin (esim. syreenikiitäjä, juolukkasinisiipi) toukkana tai aikuisena löytyy monen perhosen nimestä.
Yksi mielenkiintoisimmista nimistä on gammayökkösellä. Sen siivissä on kreikkalaisten aakkosten gamma-kirjainta muistuttavat kuviot, joista nimi tulee.
 |
| Gammayökkönen (Autographa gamma) |
Perhosten tunnistamista ja elintapoja voi mainosti opiskella omatoimisesti, jos on käytössä kamera sekä hyvää kirjallisuutta. Omasta hyllystä löytyvä trio Päiväperhoset Suomen luonnossa (Forsman ja Vesikko, Otava 2012), Euroopan Hyönteisopas (Chinery, Otava 2009) ja Perhosten mailla (Parkkinen, WSOY, 2008) on ollut hyvä paketti perhosopintoihin.
Piippopaksupään lisäksi myös tiikerisiilikäs on perhonen, joten oikea vastaus kysymykseen on B.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti