Korppi

Olen seurannut luontoa ja etenkin lintuja pienestä pitäen. Vuosien varrella suosikkilinnut ovat vaihdelleet. Usein vuodenajan, olinpaikan ja jopa elämäntilanteen mukaan. Toiset linnut viehättävät laulullaan, jotkut käyttäytymisellään tai höyhenpuvun yksityiskohdallaan. Joistain muodostuu tärkeitä monestakin syystä.

Hyvät naiset ja herrat. Nyt vedetään hiilenmusta puku päälle ja päästetään korppi lentoon.

Korppi oli aikoinaan erämaalintu, mutta nykyään se on oppinut käyttämään ihmisen tarjoamia ruoka-apajia hyväkseen. Korppeja näkee etenkin talvella kaatopaikkojen liepeillä sekä kalastajia seuraamassa.

Olen retkeillyt paljon Itä-Uudellamaalla, jossa korppi on ollut läpi vuosien näkyvä ja kuuluva lintu. Erityisesti kevättalvella korpit päästelevät erikoisia ”kelloääniään” ja kääntyilevät lentäessään välillä selälleen. Korppiin olen törmännyt niin Lapin erämaassa, Vantaan lähiössä kuin Suomenlahden ulkosaaristossakin.

Jostain syystä korppi tuntuu lentävän usein esiin silloin, kun elämässäni tapahtuu suuria asioita. Sillä tuntuu olevan asiaa riemuni ja murheeni keskellä tai niitä enteillen. Korppi saattaa iskeä silmää, kysellä kuulumisia  tai lentää lohduttavasti äänettä ohi.

Korppia on pidetty sekä pahanilmanlintuna että viisaana neuvonantajana. Lintuun liittyy paljon mystiikkaa ja sillä on osansa myös kirjallisuudessa aina Kalevalasta lähtien.

Kauhukertomuksistaan tunnetun Edgar Allan Poen läpimurtoruno oli, kuinka ollakaan, nimeltään korppi. Sarjakuvamaailman tunnetuimpiin noitiin kuuluvalla Milla Magialla oli taas lemmikkinään korppi.

Luultavasti havaitsen korppeja jo alkuvuoden retkillä. Välillä ne keskittyvät vain omiin puuhiinsa, mutta odotan mielenkiinnolla sitä hetkeä, kun ne välittävät minulle seuraavan tärkeän viestin.