Ui jui jui

Valkoposkihanhia

Reilun vuoden ikäinen poika on aivan ihmeissään ja tohkeissaan. Hän huutaa ui jui jui! Pienen pojan innostuksen voi laukaista yhtä hyvin kalenterin kuvassa tammenterhoa nappaava närhi, valokuvakehyksen tukipuu tai siskon polkupyörä.

Minulle suurimmat ui jui juit ovat tulleet luonnosta. Pikkupojasta lähtien niitä on löytynyt linnuista, puista, kivistä, pilvistä ja vesipisaroista. Parikymppisenä hurahdin lintuharrastuksen muodoista erityisesti muutonseurantaan. Jos taivaanrantaan ilmestyi liikkuvia pisteitä toisensa perään, jotka paljastuivat hanhiparviksi niin muut asiat jäivät jonnekin kauas. Laskin ja kirjasin havainnot tarkasti, mutta tärkeintä oli se sisälläni riehuva innostus.

Aikuisena arki vaatii paljon ja monella vapaa-aika on kortilla. Siitä huolimatta olisi hyvä antaa aidolle innostukselle valta silloin kun se sitä haluaa. Ei se vaadi massiivista hehkutusta, kolme sanaa riittää hyvin. 

Kyllä minussa on vieläkin se pieni poika, joka kokee ja hokee ainakin mielessään ui jui jui. Kun hiiripöllö katsoo silmiin, aurinko sytyttää valot kevätaamuun tai hallakehrääjät ilmestyvät syysiltana kuistinvalolle.

Hallakehrääjä (Poecilocampa populi)

Kevätaamun valot

Onpa valoisaa, en saa enää unta. Mitäköhän kello on? Ai, vielä tunti herätykseen. Tällainen aamun kulku toistui tänä keväänä monta kertaa. En jäänyt tuijottamaan kattoa tai miettimään kuinka vähän olin nukkunut, vaan lähdin töihin - muutaman havaintopisteen kautta.

Lohja, Häntäjoki ja Sitarlan luhta 20.5.2014

Kevät on armollinen työssäkäyvälle luontoharrastajalle. Aurinko nousee jo huhtikuussa varhain, ja ennen töihin menoa ehtii hyvin tehdä pikkuretken, toukokuussa vielä paremmin. Kunhan on valmis antamaan aamu-unensa vastalahjaksi luontohetkistä.

Kurki aamiaisella.

Valon lisääntyminen toimii herätyskellona ilman riipivää ääntä. Keväällä 2014 kirkkaita, selkeitä aamuja piisasi maaliskuusta lähtien. Kahtena aamuna tein vesilintulaskennan Savijärven ja Pusulanjärven lintutorneista. Silloin herätys oli jo ennen aurinkoa.

Auringonnousu Vihdin Vanjärvellä 22.4.2014.

Eksoottisin aamu oli 5.5., jolloin maassa oli paksumpi lumikerros kuin lähes koko talvena. Aamupäivällä lumet olivat kuitenkin jo sulaneet, ja luonto alkoi pukeutua pikkuhiljaa takaisin vihreään.

Töyhtöhyyppä ei takatalvesta hätkähdä.

Varhaisen kevään kuvia

Viherpeippo rakensi pesää pihakatajaan jo maaliskuussa. 17.4. pesässä oli neljä poikasta ja 26.4. ne lähtivät maailmalle.

Valkovuokko on äitienpäivän kukka. Tänä vuonna näin ensimmäiset kuitenkin jo 18.4. Aika harvoin valkovuokko on kukassa yhtäaikaa leskenlehden kanssa.

Pääsiäisen lämpöaalto sai myös perhoset juhlistamaan varhaista kevättä. Kangasperhosia näkee yleensä toukokuun alussa, mutta pihamaalla lenteli yksi lankalauantaina 19.4.

Seuraavana iltana kuistin ulkovalo houkutteli paikalle appelsiininvärisen yöperhosen. Toukomittari oli nimestään huolimatta liikkeellä selvästi huhtikuun puolella.